Mansikkaa

Mini kokeili tänään mansikkaa.  Parhaat ilmeet jäi kuvaamatta kun ei kamera pysynyt perässä. Raukka ei tiennyt oksentaako vai eikö mutta silti oli saatava lisää :)

Spagettia ja jauhelihakastiketta

Eilen tein ensimmäistä kertaa kunnon soseateriaa Minille; (broilerin)jauhelihakastiketta ja spagettia. Ajattelin jakaa tännekin ohjetta, sen verta hyvin tuntui maistuvan :)

200g broilerin jauhelihaa
2 porkkanaa
1/2 paprika
1 kesäkurpitsa (kuorittuna ja ilman siemeniä)
6 tomaattia (ilman kuoria ja siemeniä)
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
rakettispagettia

Mausteina käytin tuoretta basilikaa ja valkopippuria

En tiedä miten tuollainen kastike oikeaoppisesti valmistetaan, mutta itse vain pienin kaiken ja heitin kattilaan. Vettä päälle niin, että juuri ja juuri peittyy. Kanat ja Spagetit tosin heitin vasta siinä vaiheessa, kun vesi jo kiehui. Tältä näytti sörsseli ensin:

Ja tälläistä siitä tuli:

11 pilttipurkkia sain pakkaseen, joista osa isoja. Täyteen asti en tosin kuitenkaan laittanut, kuten kuvasta näkyy. Lisäksi vein vielä siskontytöllenikin hieman ruokaa soseuttamatta. Ainekset maksoivat alle 10€ ja tosiaan kanaa, basilikaa ja spagettia jäi vielä kaappiin. Halpaa sanoisinko siis :)

Sitten olikin Minin aika toimia koekaniinina äidin pöperöille..

Ensin tutustuttiin ruokaan perusteellisesti. Koostumus testattiin sormissa tietenkin.

Sen jälkeen jo yritettiin maistaa, mutta suuhun päätyikin vain lusikan toinen pää. Tässä vaiheessa äiti päätti tarttua ohjaksiin, jotta ruokaa saadaan myös suuhun asti. Kyllähän se maistui! Sen verran tosin kuvissa huijattiin, että nämä kuvat on tältä päivältä kun ruokaa syötiin ensimmäisen kerran jo eilen. Eilen meni tuo purkissa näkyvä määrä kokonaan. Tänään oli mielenkiinto liikaa pöytään tutustumisessa, joten ihan kaikkea ei syöty. Maullisesti tämä ateria pähitti kuitenkin 100-0 perinteisen keitetyn bataatin/peruna-porkkanan/kukkakaalin tms. ja keitetyn kananlihan. Vähän lisää mausteita niin olisi itsellekin maistunut. Tai ei se pahaa noinkaan ollut ;)

Lopuksi vielä hieman vesihörppyä päälle. Välillä Mini oikeastikin juo tuosta, mutta toisinaan sitä on kivempi purra. 

Huh hellettä

Voi kuumuus! Vaikka tykkäänkin auringosta ja lämmöstä niin en pistäisi pahaksi, vaikka olisikin hieman viileämpää. Sisälläkin ollessa tuntuu kuin sulaisi. Minikin on kovin lämminverinen ja tuntuu kamalalle tunkea hänelle pitkähihaista vaatetta ulos. Kuitenkin auringolta tarvitsisi suojata pientä. Tänään kyllä hieman luistin, ja Mini viihtyi toppimallisessa bodyssa. Oli kuitenkin koko ajan vaunuissaan eli yläosa aika hyvin varjossa. Sisällä ollaankin oltu joko pelkässä bodyssa tai vaippasilteen.

Minikin kehittyy huimaa vauhtia. Kerran pääsi n. sekunnin ajaksi konttausasentoonkin jo. Kovasti sitä kyllä harjoitteleekin. Kovasti myös olisi asiaa koko ajan. Ihanaa, kun Mini on niin perustyytyväinen(paitsi ollessaan tissin perään ;) ). Olisi paljon rankempaa, jos Mini olisi itkuinen eikä itkuun olisi apua. Vaikka meillä on nyt vasta alkanut yöt hieman helpottamaan (pikkuisena saattoi olla tissillä koko yön), niin hän ei ole koskaan yöllä ollut itkuinen. Tissin kun antaa suuhun, niin on heti hiljentynyt. Se onkin varmaan suurin syy sille, miten olen jaksanut näinkin hyvin tämän univajeeni kanssa.

Ruoankin saralla Mini on saanut uusia tuttavuuksia. Lihaa aloimme maistelemaan kanalla. Ihan hyvin tuntuu maistuvan, ei ainakaan ole äänekkäästi protestoinut. Keitin kanaa jonka jälkeen hurautin sen keitinveden(osa siitä) kanssa soseeksi. Siitä taas jääpaloihin pieniä nokareita ja pakkaseen. Olen pikkuhiljaa koittanut myös katsella jotain kunnon vauvanruokaohjeita, että saisi uusia makuja. Eilen Mini sai maistaa tuoretta ananasta banaanin kanssa, mikä tuntuikin maistuvan erittäin hyvin. Tänäänkin söi sitä yli puoli pilttipurkillista kerralla, tosin tällä kertaa laitoin myös jääpalan verran omenaa siihen, kun ananas on hieman hapokkaampi. Puuron seassa tuo ananas-banaanisose menee ihan hyvin sellaisenaan.

Mutta nyt suuntaan takaisin sohvalle löhöämään, ei tässä kuumuudessa jaksa edes koneella istuskella!

Another sunny day

Ihania nämä aurinkoiset päivät, kun voi istuskella ulkona ja nauttia säästä. Toissapäivänä treffasimme ystäväni kanssa ja suuntasimme läheisen järven(kooltaan voisi olla enemmänkin lampi tosin) läheisyyteen. 

Minin vaatteet on jo kokoa 74, nyyh! Tuo 74 kuulostaa niin isolle.. Ei ole enää pikkuista vauvaa täällä. Jotenkin haikeaa ajatella, kuinka "iso" Mini jo on. Kohta jo puolivuotias, hui. Minin ollessa ihan pieni ajattelin, että kun 6kk on ikää ja sinne asti selviän imettämällä niin hyvä on. Minulla oli ensimmäiset 2-3kk imetys siis melko kivuliasta, mutta nyt kun se sujuu, en osaa kuvitella vielä sitä lopettavani. Toisaalta, kun imetys loppuu saisin vihdoinkin kokeilla adhd-lääkitystä, mikä toivottavasti helpottaisi elämäämme. Valintoja valintoja.. 

Mini maisteli Semperin omenasosetta. Tykkäsi kyllä, mutta ei syönti tuosta oikein luonnistunut :D Tuo oli kiva, kun oli 100% omenasosetta, tosin huomaa kyllä hinnassakin. Ei ole siis jäämässä vakituisesti meidän eväisiin, mutta silloin tällöin reissussa ollessa ihan jees. 

Minun tarvitsisi ilmeisesti vähentää limujen juontia, sillä Mini on äärettömän kiinnostunut pulloista ja tuntuu tietävän niiden tarkoituksen. Aina yrittää päästä osingolle äidin juomista. Fiksuinta olisikin lopettaa nyt, ennen kuin oikeasti kiinnostuu myös sen sisällöstä. 

Maista maista porkkanaa

Soseet aloitin Minille n. 3,5kk:n iässä, siinä toivossa että yöt helpottaisi joskus(I wish..). Maisteluannoksiahan ne ovat ja välillä on äidin huonomuistisuuden takia jäänyt päiviä välistäkin. Nykyään tosin Mini syö vihannessosetta n.2-3 jääpalaa. Tämän lisäksi saa iltaisin joko riisi- tai maissipuuroa hedelmäsoseen kanssa. Soseet olen tehnyt itse muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Maissi, aprikoosi ja mango on tullut kaupan purkista.

Keitän soseet höyrykattilassa, jotta mahdollisimman paljon vitamiineja yms. säilyisi. Tämän jälkeen soseutan ne sauvasekottimella ja jäähdytän vesialtaassa. Kylmän soseen siirrän jääpalakuutioihin ja jäätymisen jälkeen minigrip-pusseihin. Maitoa lypsän vasta sulatetun ja lämmitetyn soseen sekaan.

Porkkanaa maistellessa lusikkavaras iski

Soseiden teko on helppoa ja mukavaa. Älkää tosin tehkö niin kuin minä ja unohtako kesäkurpitsaa höyrykattilaan kiehumaan tunniksi.. Kattilasta häviää vesi, pohja muuttuu mustaksi ja kesäkurpitsa maistuu oksettavalle.

Puurot olen myös tehnyt itse. Riisipuuron teen Nallen pikariisihiutaleista, jotka olen ennen sitä jauhanut hienoksi jauheeksi sauvasekottimella. Maissipuuro valmistuu hetkessä maissijauhoista. Maissipuuro on suosikki, joten sitä syödään pääsääntöisesti.

Maissipuuron tekoa

Tänään Mini söikin iltapalaksi maissipuuroa ja cantaloupemelonisosetta. Laitan joka ilta aivan liikaa lautaselle, mutta tänään meni ihmeekseni annoksesta n. puolet. Vissiin tykkäsi.

Kävin viime viikolla marttojen pitämällä vauvanruokakurssilla, mikä vahvisti halujani tehdä Minin soseet itse. Maistoimme broilerkasvisruokaa sekä purkista että itse tehtynä ja olihan niissä huima makuero. Lisäksi etenkin hedelmäsoseisiin on lisätty hirveästi vettä ja melkein kaikkiin sokeriakin, joten mieluummin teen itse ja saan 100% hedelmää sisältävää sosetta. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole tuomita/lytätä valmissoseita antavia, jokainen tekee niin kuin itselleen on paras. Eivät nuo valmissoseet täälläkään missään pannassa tule olemaan, niitä annetaan jos on tarvis joskus. Tai jos joskus kyllästyn soseiden vääntämiseen tai kesällä kylmälaukun kantamiseen pitkin kyliä :P

Minillä on aina ensimmäisen lusikallisen kohdalla ilme, joka kuvastaa syvää inhoa. Toinen lusikallinen uppoaa kuitenkin jo paremmin. Ihmeen ennakkoluuloinen tuo pikkuiseni. Illan piristyksenä toimikoon kuva, mikä kertoo kun syöttää puuroa mustikan kanssa ja kaikki ruokaliinat on pesussa. Yleensä poikani syö siististi, mutta näköjään välillä tarvii irrotella senkin suhteen.