10. heinäkuuta 2013

Mökki = rakkautta

Piti jo alkuviikosta kirjoittaa mökkeilystä, mutta jotenkin en muka ehtinyt. Laiskuus on vallannut mieleni siis.

Lähdimme tosiaan Minin kanssa lyhyellä aikavaroituksella mökkeilemään Korpilahdelle, Keski-Suomeen. Siellä on isotätini mökki, joka onkin lähellä sydäntäni. Jos pitäisi valita yksi paikka, missä sielu lepää parhaiten ja ajatukset kaikkoavat kaikesta se olisi juurikin tuo mökki. Luultavasti tämän kesän jälkeen se menee myyntiin, koska toinen isotätini kuoli viime vuonna, ja jäljelle jäänyt isotätini ei jaksa/pysty yksin autottomana sitä ylläpitämään. Ei varmasti ole itku kaukana, kun mökki aikanaan vaihtaa omistajaa.

Kai näillä pärjää yksi aikuinen ja yksi vauva viikonlopun? :D


Mökki <3

Matka sinne meni Minin kanssa yllättävän hyvin, huuto alkoi kun olimme jo melkein perillä. Laitoin ajomatkalle kostean harson hieman viilentämään poikaa, mutta hiestä märkä(varmaan osittain huudon takiakin) hän oli perille päästyämme.

Mini nautti mökillä, kun sai niin monen ihmisen huomiota. Paikalla oli siis isotätini, tätini miehensä kanssa ja kaksi serkkuani + nuoremman serkun kaveri. Onneksi siellä on kaksi rakennusta, joten mahduimme kaikki jopa nukkumaan. Ilmeisesti ulkoilma teki Minille hyvää, sillä siellä ollessamme hän söi lähes kaiken mitä tarjottiin ja pissasikin taas normaalisti (lähiaikoina Minin pissaaminen on ollut huonoa ja olen stressannut, että riittääkö maitoni). Siellä ei myöskään ollut läheskään näin hiostavaa mitä tässä asunnossani.


Aittarakennus

Minäkin nautin siitä, kun Minillä oli monta käsiparia pitelemässä. Se tarkoitti sitä, että sain onkia, käydä soutelemassa, kalastaa ja saunoa. Sai itsekin siis sitä kaivattua pientä hengähdystä.

Mökillä ei ole ollenkaan puhdasta juoksevaa vettä, joten puhdistelin suosista lapuilla poikaa. Hyvin meni niilläkin pari päivää, saunassa olisi toki järvivettä voinut kuumentaa, mutta en jaksanut alkaa läträämään kahden päivän takia. Stressasin tätä etukäteen hirveästi, mutta kaikki meni hirveän kivuttomasti. Naapurin puolelta sai kuitenkin kaivovettä/jääkaapissa oli lähdevettä ruokia ja tiskauksia varten.




Mini sai taas uusia maku/koostumuselämyksiäkin. Tuoretta mustikkaa suoraan pensaasta. N. puolikkaan mustikan hän haukkasi kerralla ja yllättävän hienosti pureksikin sen. Välillä ilme kipristyi, mutta silti oli saatava lisää. Laitoinkin jo äidilleni tilausta, että saa luvan poimia meille mustikoita. Itse kun en metsässä käy ötököiden takia.

Perus olemus mökillä=hiukset kampaamatta ja ei meikkiä. Anteeksi katsojille!
Jos tätä maisemaa katsellessa ei rentoudu, niin ei sitten millään


Viikonloppumme menikin siis mukavasti rentoutuen ja nyt jaksetaan taas molemmat. Tosin tietysti kotiin paluun jälkeen ilmeisesti toinen yläkulmahammas on tulossa läpi, sillä heti sunnuntai-maanantai yö oli huutoa ja herätys klo 4 aamulla. Toivottavasti tulisi pian läpi asti, niin palaisi taas normaaliksi.


2 kommenttia:

  1. Hauska ku on tavarat ja vauva pakattu ja valmiina lähtöön! :) Muutenki ihanan hymyileväinen lapsi. Meillä kameraa katotaan lähinnä joko angry birds- tai ihmettelevällä ilmeellä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, oli pakko ottaa kuva kun tavaroita oli niin paljon! :) Mini on kyllä kieltämättä linssilude, mistähän lienee sen piirteen perinyt, ei minulta ainakaan :)

      Poista

Jätä terveisesi! :) Ps. Muista, että blogini ei kerro elämästäni kaikkea, joten älä myöskään tuomitse minua sen perusteella.