10. joulukuuta 2013

1-vuotias Mini

Mini täytti 7.12. vuoden, aika hurjaa! Piti kirjoittaa jo aiemmin tästä etapista, mutta viikonloppu oli täynnä juhlia ja eilinenkin meni vielä juhlahumussa ja myöhemmin päivystyksessä.. Kiirettä on siis pitänyt.

1-vuotias Mini on aika mainio tapaus. Kävely tai edes sen harjoittelu ei kiinnosta pätkääkään, paitsi tukea pitkin. Kädestä pitäen saattaa toisinaan ottaa muutaman askeleen, kunnes heittäytyy makarooniksi. Hän sanoo äiti/äitä ja lintu on "itu". Lintuja osoitteleekin kovasti aina, kun sellaisen sattuu ikkunasta näkemään. Meillä on siis keittiön ikkunan edessä suuri puu, jonka oksilla istuskelee monesti lintu jos toinenkin.



Pottailua olemme kokeilleet muutamaan otteeseen ja heti ensimmäisellä kerralla sinne tulikin pissa! Nyt se on tosin hieman jäänyt eikä tarkoituksena olekaan tämän kanssa kiirehtiä. Hiljaa hyvä tulee :)

Mini on oppinut sulkemaan ovia ja tapaakin tehdä sitä jatkuvasti. Sulkee itsensä makuuhuoneeseen tai keittiöön ja sen jälkeen alkaa raukka itkemään, kun on jumissa. Tarvitsisi varmaan hankkia ovistoppareita niin pysyisi ovet auki. Hän rakastaa myös heitellä palloa ja se onkin yksi lempileikeistä. Muita suosikkeja ovat autot, duplot ja kaikki mitkä vähänkin pitävät ääntä.

Hän on myös pikkuhiljaa alkanut kiinnostumaan lusikasta kunnolla. Joskus jopa saattaa hieman onnistua saamaan sillä ruokaa suuhun. Monesti kuitenkin ottaa lusikasta ruoan sormilla ja siitä suuhun. Tykkää siis syödä vieläkin käsillään enemmän. Juominen onnistuu autettuna jo mukista melko hienosti, käytetään kuitenkin nokkamukia vielä enimmäkseen. Imetystä alan tässä hiljakseen lopettelemaan niin että vähennän imetyksiä päivästä. Lopulta on myös tarkoitus lopettaa iltaimetys, mutta haluan lopettaa sen varovaisesti eikä kerralla kaikkea. Yöimetys on taas tullut näköjään jäädäkseen kuvioihin.. Siitä pitäisi myös päästä eroon niin pian kuin mahdollista, huoh! Nyt vaan jotenkin kun Mini on sairastellut niin paljon, niin on tuntunut kamalalta olla antamatta yöllä maitoa.




1-vuotisneuvola meillä olisi pitänyt olla tänään, mutta siirrettiin huomiselle sairastelun takia. Niitä kuulumisia tulee siis myöhemmin :)

Sunnuntaina juhlimme sukuni ja Minin kummien kanssa Miniä. Mini saikin ihania lahjoja ja leikkii niillä ihan innoissaan. Minin isän puolen sukua (mummi ja täti) en kehdannut pyytää, kun olisi voinut olla vaivaannuttavaa puolin ja toisin.

Minin 1v, kakku virallisilta juhlilta
Maanantaina meillä olikin vauvakerhon äitejä lapsineen kyläilemässä synttärien merkeissä. Mukavaa, että olemme päässeet osaksi tuollaista ryhmää, joka voi tavata muulloinkin. Mini oli vaan valitettavasti koko juhliensa ajan hieman kiukkuinen ja väsynyt. Menikin heti vieraiden lähdettyä päikkäreille ja herättyään selvisi kiukkuisuuden syykin. Hänellä nousi kuume yhtäkkiä 39.9 asteeseen, joten lähdimme käymään Acutassa näytillä varmuuden vuoksi. Molemmat korvat olivat tärykalvoon asti karstaista vaikkua/eritettä, joten lääkäri ei nähnyt kunnolla sinne. Toinen korva kuitenkin punoitti (Mini tosin huusi samaan aikaan) ja toisessa korvassa oli tärykalvon vieressä verestystä. Koska ei nähnyt paremmin niin laittoi Remo-waxia molempiin korviin, Panadol ja Pronaxen reseptit ja kotiin. Käski käymään seuraavana päivänä terveysasemalla vielä näyttämässä korvia ja hakemassa mahdollisen antibiootin.

Kaverisynttäreiden kakku

Tänään kävimmekin sitten ja huhhei mitä ravausta. Omalääkäri ei ollut paikalla, joten jouduimme ensin menemään jonottamaan päivystävälle sairaanhoitajalle. Siitä siirryimme odottamaan vuoroamme toimenpidehuoneeseen sairaanhoitajalle, joka kurkkasi korviin ja varasi ajan lääkärille. Kotiin ja muutaman tunnin päästä takaisin lääkärinvastaanotolle. Kaiken tämän shown jälkeen totesi korvatulehduksen, mikä olikin jo melko varma tieto eilisestä lähtien. Ärsyttävää ravata edestakaisin ennenkuin saa yhden antibiootin. Ärsyttääkin se, että en ottanut Minille vauvavakuutusta. Vaikka eipä minulla nyt olisi varaa niitä maksellakaan, mutta kuitenkin.

Viime viikolla silmätulehdus, tällä viikolla korvatulehdus - mitä ensi viikolla? Saisi jo pikkuhiljaa alkaa loppumaan tämä sairastelu!

2 kommenttia:

  1. Oi, paljon onnea 1 vuotiaalle! :)

    Täällä myös yksi yyhoo, äiti pienelle pojalle joka täyttää muutaman viikon päästä myöskin 1 vuotta :)

    Jäädään seurailemaan, kivaa kun on niin samanikäinen :)

    VastaaPoista
  2. Kiitämme Minin kanssa! :) Kiva saada uusi lukija, täytyypä itsekin tutustua blogiisi :) Tykkään myös seurailla samanikäisten kuulumisia ja tietenkin toisia yksinhuoltajia :)

    VastaaPoista

Jätä terveisesi! :) Ps. Muista, että blogini ei kerro elämästäni kaikkea, joten älä myöskään tuomitse minua sen perusteella.