31. joulukuuta 2013

Hyvästi vuosi 2013

Ajattelin näin vuoden viimeisen päivän kunniaksi hieman muistella kulunutta vuotta. Tämä vuosi on ollut kaikenkaikkiaan melko rauhallinen :)


Tammikuu

Kävin lastenvalvojalla laittamassa isyydentunnistamisen alkuun (ei ole vieläkään edennyt!). Vietin päiväni ja yöni Mini kiinni tississä. Näin jälkikäteen, en tajua miten olen jaksanut niinkin hyvin. Meillä oli valehtelematta monen moni yö sellainen, että sain itse nukuttua vain muutaman lyhyen pätkän. Mini sairasti ensimmäisen flunssansa heti pienenä. Lähdimme Keski-Suomeen isotätini hautajaisiin, vaikka en vielä edes oikein tajunnut, että hän on kuollut. Rakastuin täytekakkuihin, katsoin niitä tv:stä ja haaveilin myös itse osaavani tehdä niitä.



Helmikuu

Mini sai kasteessa nimensä. Soitimme siskoni kanssa selvännäkijälle ja jäimme odottamaan mielenkiinnolla tulevaa. Minulle lupaili mm. jonkun sairastavan vanhemman läheiseni mahdollista kuolemaa. Vuoden sisällä tapaisin tulevan mieheni, joka kolahtaa heti. Muutoksia oli luvassa myös asunto- ja työrintamalle. Vietin ensimmäistä kertaa vapaata Ministä, kävin elokuvissa. Yöt oli edelleen pääasiassa erittäin huonoja, muutama hyvä poikkeuskin löytyi.Otin yhteyttä Minin isänsisareen ja tapasimme hänet ja hänen äitinsä. Jännitin kovin tätä tapaamista.


Maaliskuu

Mini oppi nauramaan maaliskuun ensimmäisinä päivinä (tai sitten Helmikuun viimeisinä). Yöt olivat huonoja, herätykset oli yleensä alle kahden tunnin välein. Mini opetteli nukkumaan omassa sängyssään edes alkuyön. Aloin harkitsemaan soseiden aloitusta 4kk iässä parempien yöunien toivossa. Kokeilin velliä, josta ei ollut merkittävää hyötyä. Saimme vaihteeksi kiusaksemme flunssan. Haikein mielin luovuin koirastani Milosta. Loppukuusta Minille puhkesi ensimmäiset hampaat. Aloimme myös jo varovaisesti maistelemaan soseita.


Huhtikuu

Kakkuinnostukseni jatkui. Tein siskoni kanssa siskonpojalle Angry Birds possu-kakun. Jatkoin sokerimassalla koristelun harjoittelua tekemällä myös kakun muuten vain. Vietin taas hieman vauvavapaata käymällä vaihteeksi elokuvissa ja viihteellä. Irtioton jälkeen jaksoin paremmin kuin hetkeen. Olin kiitollinen vuokrattavasta ensisängystä, kun sain siinä heijattua Miniä uneen. Ahdistuin tulevaisuuden miettimisestä. Pyörittelin päässäni työ/opiskelukuvioita. Ahdistuin adhd:stani ja sen vaikutuksesta elämäämme. Mini harjoitteli kovasti vatsalleen kääntymistä, mutta ei siinä vielä onnistunut.


Toukokuu

Minin täti (isän puolelta) kävi pitkästä aikaa kylässä, mistä olin mielissäni. Mini oppi kääntymään mahalleen päivää ennen 5kk päivää. Koin haikeutta ajatellessani Minin kasvua. Ikävöin pientä vastasyntynyttä ja raskausaikaa. Vietin ylpeänä ensimmäistä äitienpäivää. Isäni joutui sairaalaan ja ehdimme jo pelkäämään pahinta. Lääkärikään ei toivoa valanut, mutta onneksi kuin ihmeen kautta isäni selvisi eikä häneen jäänyt jälkiä kohtauksesta/kohtauksista. Vietin ensimmäisen yön erossa Ministä, kun lähdin mökille juhlimaan siskonmieheni syntymäpäiviä. Palasinkin heti aamusta kotiin kamalan ikävän kera. Mini nukkui ensimmäisen yön vain kahdella heräämisellä. Nautimme ihanista päivistä.


Kesäkuu

Kärsimme hellepäivistä. Minille puhkesi 2 hammasta lisää. Mini harjoitteli konttausasentoa, mutta ei pysynyt siinä sekuntia enempää. Yöt alkoivat vihdoinkin hieman helpottamaan. Kesäkuussa hän oppi myös ryömimään. Kesän kunniaksi Mini maisteli mansikkaa ja tykkäsikin siitä kovasti. Mini oppi näyttämään kieltään ja se olikin varsin hauskaa. Minä kävin siskoni kanssa poimimassa mansikoita tilalta elämäni ensimmäistä kertaa. Harkitsin imetyksen lopettamista, koska Mini tykkäsi kovin puresekella tissejäni.


Heinäkuu

Heinäkuun alkupäivinä lähdimme mökkeilemään Keski-Suomeen. Nautimme olostamme järven äärellä ja Mini nautti suuresta määrästä huomioita. Mini maisteli mustikoita suoraan luonnosta. Hampaita oli tulossa lisää. Kävin vaihteeksi elokuvissa, tällä kertaa pikkusiskoni kanssa. Kävimme myös kolmestaan kansainvälisillä markkinoilla ja nautimme pikkusiskoni kanssa kanapaellasta ja italialaisesta suklaasta. Kävimme yhdessä muiden joulukuisten -12 kanssa Korkeasaaressa. Sain itseni naurunalaiseksi juostessani jatkuvasti pakoon ampiaisia. Pohdin yksinhuoltajuuden plussia ja miinuksia. Mini oppi tekemään kaikkea kiellettyä.

Elokuu

Mini oppi nousemaan karhukävely-asentoon. Konttausasennossa viihtyi myös, mutta ei  vielä lähtenyt liikkeelle. Elokuun alkupäiviin mennessä hampaita oli kertynyt mukavat 8kpl. Päiväunet alkoivat pikkuhiljaa vähentyä yksiin. Neuvolassa mitat jumittivat paikoillaan, mikä pisti heti äidin stressaamaan. Nautimme ensimmäisestä kokonaan nukutusta yöstä. Rakastuin pulled porkiin. Mini oppi seisomaan tukea vasten.


Syyskuu

Sorruin ostamaan Minille Me&I housut. Siirryin nukkumaan olohuoneeseen ja luovutin makuuhuoneen Minille. Mini oppi nukahtamaan itsekseen sänkyynsä, minun ollessa huoneessa.Yöt olivat vaihteeksi huonoja pääasiassa. Unikoulu tuntui liian raskaalle. Jäin kotihoidontuelle. Minillä oli kovasti asiaa ja hän höpöttelikin paljon ihanasti. Mini osasi jo kontata, mutta ei ollut siihen kovin innokas. Ruokailut takkusi ja niiden suhteen kokeiltiin ihmeellisiä keinoja. Mini mm. läträsi puurokulhossa, joi puuron suoraan lautaselta yms. Ministä oli hauskaa pelotella äitiä ja leikkiä tukehtuvaa. Harjoittelin pitkästä aikaa virkkaamista ja sainkin aikaiseksi sammakkopipoa muistuttavan räpellyksen.


Lokakuu


Syys-lokakuun taitteessa Mini sairastui syysflunssaan. Tartuttipa hän tautinsa myös minuun. Kävin työhaastattelussa, mutta ei tärpännyt. Otimme ystäväni kanssa Ministä ihania syyskuvia. Neuvolassa paino jumitti edelleen. Mini oppi "hyräilemään" ihhahhaa-laulusta ihhahhaa kohdan. Muutenkin yllätyin, kuinka paljon hän jo tajuaa. Mini oppi kävelemään tukea vasten. Onnistuin saamaan Minin nukahtamaan päiväunille niin, että itse olin olohuoneessa ja lauloin hänelle. Mini sai jo ensimmäisen syntymäpäivälahjansa, taaperokärryn. Sen kanssa hän kävelikin hissukseen pientä matkaa. Yritin unikoulua, mutta lepsuin aina.


Marraskuu

Loka-marraskuun vaihteessa otin lopultakin itseäni niskasta kiinni ja onnistuin unikoulussa. Mini oppi nukahtamaan itsekseen sänkyynsä myös yöunille. Alkuyöstä vaati rauhoittelua ja aamuyöstä otin viereeni ja lykkäsin tissin vielä suuhun. Ruokailut alkoi sujua paremmin, kun siirryimme syömään vain 4 ateriaa päivässä. Neuvolassa vihdoinkin paino oli lähtenyt nousemaan. 11kk päivän kunniaksi Mini oppi seisomaan ilman tukea. Mini keksi myös sen, kuinka kivaa olisi saada äidin lautaselta ruokaa. Isänpäivänä kävimme tervehtimässä isääni. En ymmärtänyt, kuinka Minin isä ei ole kiinnostunut lapsestaan. Pohdin myös isyyteen pakottamista. Flunssailu jatkui.


Joulukuu

Joulukuun alussa Mini sairastui ensimmäiseen silmätulehdukseensa. Tästä n. viikon päästä seurasikin jo korvatulehdus. Stressasin silmätippojen laittoa, mutta Mini yllätti ja oli aivan paikallaan niitä laitettaessa. Juhlimme Minin 1-vuotispäivää. Miniä ei ole kiinnostunut kävelystä vaan tyytyy konttaamaan hurjaa kyytiä. Aloittelimme potalla käymisen, jonne saimmekin heti sattumalta ensimmäisellä kertaa pissan. Mini alkoi harjoittelemaan lusikankäyttöä ja saikin sillä jopa hieman suuhun asti. Sorruin sairasteluiden aikana taas ottamaan Mini heti yöllä viereeni ja antamaan maitoa. Mini osoitti näppäryytensä ja varasti suklaata. Vietimme joulua perheen parissa. Kävin elokuvissa katsomassa Nälkäpeli 2 - vihan liekit. Ilmoittauduin tammikuusta alkaen aikuislukioon etänä ja ehdin jo katumaankin sitä.



Kaikenkaikkiaan ihan mukava vuosi takana. Rankka, mutta antoisa. Olen saanut seurata ihanan pojan kasvamista vauvasta taaperoksi. Olen myös saanut kiitettävän useasti pienen vapaan tästä arjesta, siitä kiitos kuuluu täysin äidilleni. Suurinpirtein kerran kuussa olen käynyt viihteellä, mikä on ollut kyllä ihan paikallaan. Tammikuussa alkaa tosiaan uudet kuviot lukion parissa. Hieman jo sitä kadun/pelkään, mutta katsoo nyt.. Jos löytyy sopiva työpaikka niin sitten harkitsen asiaa uudelleen.

Hyvää Uutta Vuotta 2014  kaikille! :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä terveisesi! :) Ps. Muista, että blogini ei kerro elämästäni kaikkea, joten älä myöskään tuomitse minua sen perusteella.