Mini 11kk

Mini täytti kolme päivää sitten jo 11 kuukautta. Iski jo pieni haikeus, kuukauden päästä minulla ei enää ole vauvaa, nyyh. Lisäksi ajattelin imetyksen lopettaa vuoden iässä, haikeaa sekin. Olen niin tyytyväinen, että olen imettänyt näinkin pitkään. Ensimmäiset 4 kuukautta imetyksen kanssa oli melko vaikeaa, aina tarvitsi olla rintakumi käytössä tai rinta meni heti rikki. Sitten Mini kasvoi ja se alkoikin sujua helpommin. Nykyään se on niin helppoa ja vaivatonta (ja ilmaista), että jipii. Toki korviketta saa toisinaan kun ollaan liikkeellä tms. :) Mutta joo, tämä postaushan ei ollut imetyksestä.. Jotenkin sitä vaan jää lörpöttelemään kaikkea :D

Tosimies käyttää vaaleanpunaista :D

Kävimme avoneuvolassa mittauksissa, mutta enpähän tietenkään juuri nyt löydä neuvolakorttia. Painoa oli kuitenkin vihdoinkin tullut lisää muistaakseni jotain 200g jommallakummalla puolella. Pituutta ei sitten ollutkaan tullut juurikaan, taisi olla jotain 73cm nyt, pieni minimies :) Minin isähän on minua huomattavasti lyhyempi, joten en tiedä voisiko se vaikuttaa asiaan.

Mini oppi sopivasti kuukausipäivänään seisomaan ilman tukea. Tai no seisoi hän varmaan viikkoa aiemmin myös kaksi kertaa lyhyen hetken, mutta tuolloin se alkoi oikeasti sujumaan. Nyt hän onkin innoissaan seisoskelemassa ja siitä sitten jonkin ajan kuluttua horjahtaa pyllylleen. 

Tukka hyvin - kaikki hyvin ;)

Nyt on tullut se aika, kun en enää saa syödä rauhassa omaa ruokaani. Samantien alkaa hirveä kitinä ja vinkuna, "minullekin!!" Jos kitinällä ei irtoa niin seuraavaksi hän kurottelee kohti lautastani vaativan näköisenä. Olenkin ottanut tavaksi varata lautaselle jotain, mitä voin antaa hänelle :D

Muuten ei olekaan Minin kehitykseessä tapahtunut isompia muutoksia. Seuraavan kerran kuukausikuulumiset onkin Minin ollessa vuoden! Apuaaa. Tarvitseekin alkaa suunnitella Minin pirskeitä. Tai lähinnä haalimaan jo pikkuhiljaa tarvikkeita, niin ei tunnu kerralla niin pahalle :)